Aamupäivän maanantaimasennus ja minua muutenkin vaivannut lähes selittämätön ahdistus vaihtui iltapäivällä iloon ja pariin kyyneleeseenkin avattuani koneen. Pikku tulikäpäliä on syntynyt! Seuraavat pari kuukautta sitten seurataan tarkasti blogikuulumisia ja käydään visiitillä heti, kunhan kutsu kuuluu. Kertokaa, miten minä nyt voin lukea patologiaa kolme viikkoa yötä päivää? Tai kesäkuussa keskittyä lisurin tekoon? Tiedän, pää pitää pitää kylmänä siihen asti kunnes pentu on sylissä...
Päivällä istuksin keskuspuistossa kalliolla ja seurasin, kun neljä variskaverusta kylpi kallionkolon vesilätäkössä vuorotellen. Hauskaa seurattavaa! Ehdin myös ajatella, ettei sitäkään olisi nähnyt, jos olisi vain istunut sisällä homehtumassa. Helsingissä on kieltämättä suuremman työn takana lähteä ulos kuin kotosalla maalla. Ja metsään päästääkseen joutuu myös kävelemään vähän pitemmän matkan kuin kotona, mutta ei onneksi merkittävästi! Ihana Ruskeasuo. Toista olisi Kalliossa (niin, aina vain jaksan dissata kyseistä kaupunginosaa, vaikka siellä kuuleman mukaan onkin kasvisravintoloita).
2 kommenttia:
Hihi, Kalliosta tosiaan saa hyvää kasvisruokaa. Vegemesta on mahtava ja Happy Gardenissa (kiinalainen) pitkä lista kasvisvaihtoehtoja ja paljon tofuvariaatioita :) ja baariin jos haluaa mennä, on Kallio mielestäni paras paikka. Mutta siitä olen samaa mieltä, että Kallio olisi asuinpaikkana kammottava. En ymmärrä miten joku jaksaa asua koiran/koirien kanssa siellä. Tosin hyvin monet kalliolaiset koiranomistajat, joita tiedän, on sellaista sakkia että lenkkeily ja vapaana juoksuttaminen = mennään seisoskelemaan Kallion pieneen ja kämäiseen koirapuistoon puoleksi tunniksi... Hirveää elämää olisi tuollainen, huh. Aamukusetuskin jossain asfaltilla väistellen lasinsiruja. Ei kiitos.
Tsemppiä pennunodotukseen!
-Silja
Vegemestä on super! Onneks sinne pääsee hetkessä Jopollakin. :)
Lähetä kommentti