Tänään roikaisin epäilevän mieleni ja lähdin testaamaan iskältä jo jouluna -06 saamiani kävelysauvoja. Alku ei ollut kovin rohkaiseva: kun olin päässyt muutaman sadan metrin päähän kämpiltä eivätkä sauvat edes olleet vielä kävelyotteessa käsissäni, huomasin jo hävittäneeni toisesta sauvasta "asfalttitassun" (eräänlainen tuppi, joka kiinnitetään piikin päälle, jos liikutaan asfaltilla tai muulla sellaisella alustalla, johon piikit eivät välttämättä pure). Eipä siinä sitten muu auttanut kuin kääntyä takaisin ja tähyillä maahan tassua etsien. Onnekseni tassukka löytyi lähistöltä ja pääsin aloittamaan yritykseni alusta. Nyt kun tarkemmin ajattelee, niin miksi ihmeessä mä edes yritin lähteä kävelemään asfalttitassuilla (jotka tosin olivat jäisiä)? Kävelylenkki oli lopulta kuitenkin antoista, ainakin loppuvaiheessa, kun olin päässyt eroon eräänlaisesta, sanotaanko nyt häpeän tunteesta, jonka sauvat luullakseni aiheuttivat. Huomasin myös tyytyväisenä, että omalaatuinen liikuntamuoto rentouttaa hartioita ja saa ryhdinkin pysymään parempana. Kaipa sitä voisi siis jopa suositella liikuntamuotona. Kuten huomaatte, tästä blogistahan on tulossa vallan paljastava, kun tämän jokseenkin arveluttavan kuvauksen liikuntasuorituksestani tänne kirjaan.
Kuluneena viikonloppuna (26. ja 27. päivä) vietettiin jälleen (olisikohan toinen tai kolmas kerta) BirdLife Suomen järjestämää lintujen pihabongauspäivää. Tehtävänä oli seurata pihapiirin lintuja tunnin verran jompana kumpana päivänä ja kirjata lajit ja yksilömäärät ylös nettiin. Multa bongaukset tältä vuodelta jäi, mitä perustelin itselleni nykyisellä sijainnillani. Omasta ikkunasta olisin ehkä nähnyt yhden variksen ja pari talitinttiä tunnin kuluessa, mutta olenhan niin kunnianhimoinen, etten mä tuollaista saldoa olisi ilennyt mihinkään virallisiin tuloksiin kirjata. Keskuspuistossa olisin ehkä nähnytkin joitain lintuja (siellä asustaa mm. palokärkiä ja jopa töyhtötiaisenkin olen joskus kuullut ääntelehtivän), mutta kärsivällisyyteni - pakko myöntää - ei olisi välttämättä kestänyt tunnin istumista kostealla kannonnokalla. Omistautumistani lintutieteelle voidaan näillä perustein ehkä epäillä. Tätä epäilyä pönkittää myös se tosiseikka, että koen suurena kynnyksenä lähtemiselle myös sen, että täytyy kävellä ihmisten ilmoilla kiikarit kaulassa. Voin kuulla vastaantulevien ihmisten ajatukset omassa mielessäni: "Hei, tuo hyypiöhän on menossa bongaamaan lintuja, kun sillä on kiikaritkin kaulassa". Voin tosin ylpeydekseni kertoa, että voitin viime syksynä samaisen epäilyn tunteen, joka oli kyseessä kävelysauvojenkin kohdalla, kun kävin katselemassa lintuja Viikissä Vanhankaupunginlahdella. Sieltä 30.9.2007 tuloksena:
-tuhansia valkoposkihankia (seassa saattoi olla tietty muitakin lajeja joukossa)
-harmaahaikaroita laskujeni mukaan 14 yksilöä
-nokikana
-kymmeniä haapanoita
-sinisorsapariskuntia
-kyhmyjoutsenperhe: kaksi aikuista ja neljä täysikasvuista, harmaata poikasta
Nyt velvollisuutena olisi alkaa lukemaan verenkierron ja hengityselimistön anatomiaa ja fysiologiaa perjantaista tenttiä varten. Onnekseni olen noin puolet asioista jo kahlannut läpi, joten ehdin jopa ehkä kertaamaankin lukemani asiat ennen perjantaista tenttiä. Se on harvinaista. Mutta se edellyttää tietenkin sitä, että jätän blogitekstit sikseen ja painun nyt saman tien kirjojen ääreen. Seuraavaksi pitäisi hyökätä imukudosten kimppuun ja opiskella, mitä mikin lymfosyytti tekee antigeeneille. Tämä menee toisaalta hieman tentin aiheen ohitse, sillä kyseiset asiat kuuluvat mieluumminkin immunologiaan kuin verenkierto- ja hengityskokonaisuuteen. Mutta kuten tiedämme, kertaus on opintojen äiti (sorruinpa mä nyt pahaan kliseeseen! :D) ja on kuulemma hyvä opiskella tätä vaikeaa asiaa monta kertaa, niin siitä ehkä jotain voi jäädä päähän. Lohduttavaa.
Treenailuja
14 vuotta sitten
4 kommenttia:
heidi oot ihana!<3 :D musta on aina yhtä hauskaa kun oot tuommone luontoeläin :D ja onneks ootkin! lintubongauspäivä kuulostaa hassulta mut ehkä se ois ihan hauskaakin jopa. sauvakävelyhän ois just tehokasta kun siinä tulee käveltyä niin nopeesti sillon ku sen tekee oikein. hei mä oon sauvakävelly ESPANJASSA, ja sen voit vaan kuvitella miten paljon ne siellä tuottaa huvittuneisuutta :D helsinki is nothing!
Haha! Arvaapa kaks kertaa kuka voittaisi siut tuossa lintubongailussa nopeammin kuin uskallat ajatella.. - Niinpä! :'D
Ja ei, se ei ollut kivaa kun kersana ridaustunnille tai minne tahansa mennessä tää yks saattoi pysäköidä autonsa tien laitaan ja lähteä jahtaamaan niitä saatanan tipejä! (nimim. luonnon_suojelia_gril_97)
Ai mitkä patoutumat..?
Hehei, tervetuloa tän kaveripiirin jo vaikka miten mones bloggaaja! Kohta meillä on kai kaikilla vaan näitä nettipäiväkirjoja eikä sit enää koskaan soitella tai tavata oikeesti.
Kivaa lukee sunkin pohdiskeluja välillä. Susku on kyllä oikeessa että ei sua ainakaan tyhmänä voi pitää noiden kirjotusten ansiosta, ihan kun kirjottaisit valveutuneita esseitä jotain poliittista kampanjaa varten :D
Toisaalta sä oot kyllä aina ollut semmonen älykkö, että ehkä se on välttämätöntä että sen huomaa sun blogistakin. Ja se luontoeläin on myös tosi kuvaava sana sulle :P Vois siis sanoa että blogi on kirjottajansa näköinen.
Odottakaapa vaan, kunhan pääsen kirjoittamaan eläinsuojeluasioista! :D Sen teen viikonloppuna, kun kuvittelen, että mulla on silloin enemmän aikaa kuin nyt. Sillä nythän mun on oltava lukemassa tenttiin x)
Lähetä kommentti